Maitoallergiassa kyse on siitä, että lehmänmaidon proteiinit, useimmiten beta-laktoglobuliini ja immunoglobuliinit, saavat aikaan allergisen reaktion. Immuunijärjestelmä alkaa hylkiä maidon proteiineja ja elimistö muodostaa vasta-aineita niiden torjuntaan. Allerginen reaktio voi näkyä esimerkiksi iho-, vatsa- ja hengitysoireina. Oireiden laatu ja voimakkuus on yksilöllistä. Siinä missä toiset saavat lieviä vatsanväänteitä ja ihottumaa, toisille proteiinille altistuminen voi aiheuttaa anafylaksian eli nopeasti kehittyvän hengenvaarallisen allergisen reaktion, joka on hengenvaarallinen. Maitoallergiaan voi liittyä myös muita allergioita, esimerkiksi soija- tai vilja-allergiaa. Toisaalta osalle maitoallergikoista sopivat maitotuotteet, jotka on tehty muiden eläinten, esimerkiksi vuohen, puhvelin tai poron maidosta, sillä niiden proteiinien rakenne on erilainen kuin lehmänmaidon.
Laktoosi-intoleranssissa on kyse puolestaan maitosokerin eli laktoosin huonosta sietokyvystä, eli se ei liity immuunijärjestelmään millään tavalla. Laktoosi-intolerantikolla laktoosia hajottavan entsyymin tuotanto on heikentynyt. Kun laktoosi ei pääse imeytymään, se aiheuttaa vatsa- ja suolisto-oireita. Laktoosi-intolerantikon ei kuitenkaan tarvitse luopua maitotuotteista kokonaan, vaan vähälaktoosiset ja laktoosittomat tuotteet pitävät oireet kurissa. Laktoosin yliherkkyys ei myöskään aiheuta koskaan hengenvaaraa.
Laktoosi-intoleranssi todetaan yleensä altistustestillä. Maitoallergian toteaminen on sen sijaan vaikeaa, sillä se ei näy välttämättä verikokeissa eikä altistustesteissä. Käytännössä allergia voidaan todeta niin, että maito jätetään kokonaan pois ruokavaliosta useiksi kuukausiksi tai jopa vuosiksi, minkä jälkeen elimistö altistetaan maidolle. Allergian toteaminen altistuksenkaan avulla ei ole kuitenkaan helppoa, sillä oireet voivat ilmetä vasta monen päivän kuluttua proteiinille altistumisesta. Itse tajusin viime talvena olevani allerginen nimenomaan maidolle, kun kävin SUP-valohoidossa. Hoidon aikana atooppinen ihottuma parani ja kutina lakkasi. Iho alkoi kuitenkin oireilla hoidosta huolimatta silloin, kun olin syönyt maitoproteiinia sisältäviä ruokia.
Maitoallergiaa on pidetty perinteisesti vauvojen ja pienten lasten vaivana. Se on kuitenkin lisääntynyt ja on luultua yleisempää myös aikuisilla. Yleistymisen syynä pidetään maidon jalostamista ja ennen kaikkea homogenointia, jossa maidon proteiinimäärää ikään kuin kasvatetaan. Onkin spekuloitu, että homogenoimattomien maitotuotteiden ja raakamaidon tuominen markkinoille tarjoaisi apua myös maitoallergikoille. Esimerkiksi homogenoimattoman maidon sopivuudesta maitoallergiselle ei ole kuitenkaan luotettavaa tutkimustietoa. Maitoallergiaan ei ole olemassa toistaiseksi mitään muuta tehokasta hoitokeinoa kuin täysin maidoton ruokavalio. Tutkimuksissa on tosin saatu tuloksia probioottisten bakteerien kyvystä lieventää allergiaoireita.
Lähteet:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti