Maitoproteiini vai laktoosi?

En liene ainoa maitoallergikko, jolle tarjotaan esimerkiksi ravintolassa laktoositonta tai vähälaktoosista vaihtoehtoa, kun kerron haluavani ruokani maidottomana. Maitoallergia sekoitetaankin usein laktoosi-intoleranssiin. Kyseessä on kuitenkin kaksi eri asiaa, joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, vaikka niiden oireet voivat olla osittain samanlaiset.

Maitoallergiassa kyse on siitä, että lehmänmaidon proteiinit, useimmiten beta-laktoglobuliini ja immunoglobuliinit, saavat aikaan allergisen reaktion. Immuunijärjestelmä alkaa hylkiä maidon proteiineja ja elimistö muodostaa vasta-aineita niiden torjuntaan. Allerginen reaktio voi näkyä esimerkiksi iho-, vatsa- ja hengitysoireina. Oireiden laatu ja voimakkuus on yksilöllistä. Siinä missä toiset saavat lieviä vatsanväänteitä ja ihottumaa, toisille proteiinille altistuminen voi aiheuttaa anafylaksian eli nopeasti kehittyvän hengenvaarallisen allergisen reaktion, joka on hengenvaarallinen. Maitoallergiaan voi liittyä myös muita allergioita, esimerkiksi soija- tai vilja-allergiaa. Toisaalta osalle maitoallergikoista sopivat maitotuotteet, jotka on tehty muiden eläinten, esimerkiksi vuohen, puhvelin tai poron maidosta, sillä niiden proteiinien rakenne on erilainen kuin lehmänmaidon.

Laktoosi-intoleranssissa on kyse puolestaan maitosokerin eli laktoosin huonosta sietokyvystä, eli se ei liity immuunijärjestelmään millään tavalla. Laktoosi-intolerantikolla laktoosia hajottavan entsyymin tuotanto on heikentynyt. Kun laktoosi ei pääse imeytymään, se aiheuttaa vatsa- ja suolisto-oireita. Laktoosi-intolerantikon ei kuitenkaan tarvitse luopua maitotuotteista kokonaan, vaan vähälaktoosiset ja laktoosittomat tuotteet pitävät oireet kurissa. Laktoosin yliherkkyys ei myöskään aiheuta koskaan hengenvaaraa.

Laktoosi-intoleranssi todetaan yleensä altistustestillä. Maitoallergian toteaminen on sen sijaan vaikeaa, sillä se ei näy välttämättä verikokeissa eikä altistustesteissä. Käytännössä allergia voidaan todeta niin, että maito jätetään kokonaan pois ruokavaliosta useiksi kuukausiksi tai jopa vuosiksi, minkä jälkeen elimistö altistetaan maidolle. Allergian toteaminen altistuksenkaan avulla ei ole kuitenkaan helppoa, sillä oireet voivat ilmetä vasta monen päivän kuluttua proteiinille altistumisesta. Itse tajusin viime talvena olevani allerginen nimenomaan maidolle, kun kävin SUP-valohoidossa. Hoidon aikana atooppinen ihottuma parani ja kutina lakkasi. Iho alkoi kuitenkin oireilla hoidosta huolimatta silloin, kun olin syönyt maitoproteiinia sisältäviä ruokia.

Maitoallergiaa on pidetty perinteisesti vauvojen ja pienten lasten vaivana. Se on kuitenkin lisääntynyt ja on luultua yleisempää myös aikuisilla. Yleistymisen syynä pidetään maidon jalostamista ja ennen kaikkea homogenointia,  jossa maidon proteiinimäärää ikään kuin kasvatetaan. Onkin spekuloitu, että homogenoimattomien maitotuotteiden ja raakamaidon tuominen markkinoille tarjoaisi apua myös maitoallergikoille. Esimerkiksi homogenoimattoman maidon sopivuudesta maitoallergiselle ei ole kuitenkaan luotettavaa tutkimustietoa. Maitoallergiaan ei ole olemassa toistaiseksi mitään muuta tehokasta hoitokeinoa kuin täysin maidoton ruokavalio. Tutkimuksissa on tosin saatu tuloksia probioottisten bakteerien kyvystä lieventää allergiaoireita.

Lähteet:

Hus: laktoosi-intoleranssi

Hus: maitoallergia

Unilever Food Solutions

Yle Akuutti

Muista maito

Pottusoosi

Perunamuusi

Neljälle; maidoton, munaton, (soijaton), vegaaninen

~1 kg jauhoisia perunoita
1,5 dl kasvirasvasekoitetta, esim. Nordic ruoka 15%
0,5 dl maustamatonta soijamaitoa
Nokare sinistä Keijua
Suolaa maun mukaan

1. Kuori ja pilko perunat, keitä suolalla maustetussa vedessä.
2. Lisää mikrossa lämmitetty kasvirasvasekoite ja soijamaito.
3. Survo ja/tai vatkaa.
4. Mausta Keijulla ja suolalla.

Tein eilen ensimmäisen kerran maidotonta perunamuusia, kun kaipasin jotain helppoa ja perinteistä lisuketta paistetuille muikuille. Googletin erilaisia maidottomia vaihtoehtoja perunamuusille, ja huomasin, että useimmiten maito on tapana korvata keitinvedellä, soijakermalla tai kauramaidolla. Keitinveteen tai kasvisliemeen tehtynä muusista jää kuitenkin uupumaan se tuttu ihana kermainen maku, ja soijakerma on taas usein jokseenkin makeaa. Kauramaidossa on puolestaan ainakin omasta mielestäni aika voimakas kaurainen sivumaku, minkä takia käytän sitä yleensä vain leivonnassa.

Koska halusin, että muusissani on mahdollisimman samanlainen maku ja rakenne kuin perinteisessä täysmaitoon valmistetussa muusissa, päädyin tekemään sen kasvirasvasekoitteeseen ja maustamattomaan soijamaitoon. Eroa lehmänmaitoon valmisttettuun muusiin en huomannut, ja niin maku kuin koostumus oli ihanan samettinen ja kermainen.

Kasvirasvasekoitteen ja soijamaidon suhdetta voi muuttaa sen mukaan, miten kermaisesta muusista pitää. Halutessaan muusin voi valmistaa myös kokonaan jompaankumpaan. Kasvirasvasekoitteeseen valmistettuna se sopii myös soija- ja kaura-allergikoille.

Plätyt

Räiskäleet

Maidoton, munaton, soijaton, vegaaninen

1 l vichyä tai vettä
3 dl ohrajauhoja
3 dl vehnäjauhoja
1/2 dl sulatettua sinistä Keijua
2 rkl sokeria

1 tl vanilliinisokeria
1-2 tl suolaa

1. Sekoita ainekset keskenään.

2. Anna turvota noin puoli tuntia.

3. Paista margariinin kanssa.

4. Nauti.


Olen aina pitänyt veteen valmistetuista letuista, sillä ne ovat rapeampia ja niistä jää kevyempi olo kuin maitoa sisältävistä verrokeistaan. Myös viljan maku pääsee niissä paremmin esille varsinkin silloin, kun taikinaan lisää vehnäjauhojen lisäksi ohrajauhoja. Vichy puolestaan lisää rapeutta.

Letut voi tehdä myös kauramaitoon, jolloin taikinasta tulee kermaisemman makuinen ja ehkä vähän paksumman tuntuinen. Jos käytän taikinassa kauramaitoa, valitsen usein Nallen vaniljalla maustetun kaurajuoman, joka tuo taikinaan mukavan vaniljaisen maun. Silloin vanilliinisokerin voi jättää pois.

Käytän lettutaikinassa melko vähän sokeria, sillä mielestäni hillon makeus riittää vallan hyvin. Lisäksi silloin lettuja voi syödä myös suolaisilla lisukkeilla. Yksi lempilisukkeistani on muuten Sun&Seedin kurpitsansiementahna - ihanan samettinen, ei liian suolainen eikä äklönmakea ja lisäksi proteiinipitoinen.

Johdatus blogiin

Sain varhaislapsuuteni maitoallergian takaisin viime kesänä, ja jouduin totuttelemaan maitoproteeiinittomaan ruokavalioon vuosien tauon jälkeen. Aluksi pelkäsin, että joutuisin supistamaan ruokavaliotani kohtuuttomasti. En ole kuitenkaan joutunut tinkimään oikeastaan mistään ruoasta tai leivonnaisesta, koska olen huomannut, että melkeinpä mistä tahansa ruoasta tai leivonnaisesta saa muokattua helposti maidottoman vaihtoehdon.

Jaan tässä blogissa hyväksi havaitsemiani maidottomia ruokaohjeita. Kerron myös vinkkejä maitoallergikoille sopivista ravintoloista ja kahviloista sekä testailen ja vertailen erilaisia kasvimaitotuotteita.

Koska monet maitoallergikot eivät siedä soijaa tai kananmunaa, resepteissä mainitaan myös se, miten ne voi korvata. Useat reseptit sopivat myös vegaaneille. Vegaaniruokablogi tämä ei kuitenkaan ole, sillä saatan käyttää ruoissa esimerkiksi hunajaa, liivatetta ja lihaa.